Arvot ja periaatteet

Hyvyydenuskon keskeiset arvot

Hengen vapaus

Tavoitteena on, että jokainen yksilö olisi vapaa hengessään ja pystyisi sen tähden asennoitumaan tasapainoisesti ja rohkeasti todellisuuden kohdatessaan, mitä tahansa elämässä tapahtuukin. Ihminen on henkisesti vapaa silloin, kun hän on vapaa kielteisistä hengentiloista (joita ovat; pettymys, penseys, epäluulo, järkytys, ahdistus, palvonta, halveksunta, kiihtymys ja ehdottomuus) eikä hän ole pakosta alistunut kenenkään toisen tahdon alle eikä hän ole masentunut. Hengenvapaus edellyttää myös uskonnonvapautta.

Kunnioitus

Vastuuta tulee kunnioittaa, koska vapautta ei ole olemassa ilman vastuuta. Ihmisten vapautta tulee kunnioittaa, koska pakottaminen ei ole hyvyyttä parhaimmillaan. Toisia ihmisiä tulee kunnioittaa, koska ihmiset ovat tasa-arvoisia. Yhteiskuntaa tulee kunnioittaa, koska yhteiskunta on rakenne, jonka avulla turvataan ihmisten vapautta ja lisätään ihmisten mahdollisuuksia. Vanhemmuutta tulee kunnioittaa, koska aito vanhemmuus on ymmärrystä vapauden ja vastuun suhteesta. Kaikkea työtä tulee kunnioittaa, koska työ on toisten ihmisten palvelemista. Itseä tulee kunnioittaa, koska itse olet ratkaisevan tärkeässä roolissa elämäsi hyvinvoinnin ja onnellisuuden suhteen. Luontoa tulee kunnioittaa, sillä se luo edellytykset ihmiselämälle.

Yhteisöllisyys

Hyvät ihmissuhteet, osallisuus ja yhteisön tuki ovat tärkeitä osatekijöitä ihmiselämän onnellisuuden rakentumisessa. Hyvyydenuskon yhteisö tahtoo olla yhteisö, jossa tunnetaan yhteenkuuluvuutta varallisuus-, ammattiala-, koulutustausta-, kansalaisuus-, syntyperä-, sukupuoli-, terveys- ja ikäeroista huolimatta. Yhteisö pyrkii edistämään uusien ystävyysuhteiden muodostumista ja kannustaa jäseniään osallistumaan vapaaehtoistyöhön sekä organisoimaan itse hyväntekeväisyyshankkeita.

Avoimuus ja kriittisyys

Hyvyydenuskon yhteisö suhtautuu avoimin, mutta kriittisin mielin erilaisiin yhteisölllisiin tapoihin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin sekä tieteellisiin tutkimuksiin. Hyvyyden yhteisö pyrkii säilyttämään yhteisöllisistä tavoista ne asiat, jotka ovat hyvyyttä ja yhteisöllisyyttä edistäviä. Yhteisö hyväksyy tieteelliset tutkimusperiaatteet, mutta ymmärtää myös tieteenteossa esiintyvän mahdollisuuden tutkimusdatan pohjalta tehtäviin tai spekulatiiviseen tutkimushypoteesiin perustuviin virheellisiin johtopäätöksiin. Testitulokset ovat faktaa ja johtopäätökset ovat aina tulkintaa.

Hyvyyden yhteisö on avoin ja erilaiset ihmiset hyväksyvä, mutta tulkitsee ihmisten tapoja pyhän kirjansa johdonmukaisen maailmankuvan pohjalta. Uskonto siis hyväksyy kaikki ihmiset, mutta ei kaikkia tapoja ja toimintamalleja. Uskonnon tavoitteena nimenomaan on ohjata ihmisiä hyvään elämään suosimalla ja soveltamalla niitä toimintamalleja, jotka kuuluvat uskonoppiin. Yhteisön jäseneksi liittyvältä edellytetään siksi hyvyydenuskon opin pääasiallisen sisällön hyväksymistä. Niin ihmisten, esineiden kuin näkymättömien asioidenkin palvominen on täysin kiellettyä. Palvonnan kielto on poikkeus muutoin ehdottomuutta välttäviin elämänohjeisiin.

Usko, toivo ja rakkaus

Hyvyydenuskon peruskäsitteisiin kuuluvat usko, toivo ja rakkaus. Yhteisö pyrkii näiden lisääntymiseen omassa yhteisössään ja yhteiskunnassaan sekä koko maailmassa. Hyvyyteen uskovia opetaan uskon, toivon ja rakkauden avulla pelastumaan itsekkyydestä. Usko, toivo ja rakkaus ovat olennaisia asioita sisäisen uudistumisen toteutumisessa.

Tie, totuus ja elämä

Hyvyydenuskon peruskäsitteisiin kuuluvat tie, totuus ja elämä. Hyvyyden tie -kirja tarjoaa selityksiä näiden keskinäisistä suhteista ja niihin syventymällä ihminen voi ojentaa ajatteluaan ja toimintaansa niin, että hänen hyvinvointinsa kasvaa ja hänen elämänsä on onnellisempaa kuin aikaisemmin.

Hyvyyden uskonyhteisön periaatteet

• Kaikenlainen palvonta on kiellettyä sekä muistakin haitallisista hengentiloista tulee pyrkiä eroon.
• Hyvyyden yhteisö ei ota kantaa Jumalan tai jumalien olemassaoloon.
  (Yhteisö ei hyväksy syrjintää sillä perusteella, uskooko joku Jumalan olemassaoloon tai ei.
  Tämä asia - eikä totuus maailman synnystäkään - ei vain kuulu hyvyyden uskonyhteisön piiriin.)
• Hyvyydenuskon oppi perustuu filosofi Kang Mingshi'n kirjaan "Hyvyyden tie".
• Koska yhteisö perustuu hyväntahtoisuudelle, toiminta tulee rahoittaa lahjoituksin.
  (Jäsenmaksujen kerääminen on kielletty.)
• Eri maiden hyvyyden yhteisöt, eivätkä sen jäsenet, eivät saa rahoittaa perustoimintaa muissa maissa kuin omassaan. (Vierailevien luennoitsijoiden matkakulukorvauksia saa toki maksaa.)
• Uskonyhteisö on poliittisesti sitoutumaton. 
  (Siksi yhteisö pitäytyy julistamasta sitoutuvansa poliittisiin julistuksiin, päämääriin tai tavoitteisiin. Ainoita yhteiskuntaeettisiä päämääriämme ovat valtioiden välinen rauha, yhteiskunnallinen veljeys, vapaus ja hyvinvointi, erityisesti uskonnonvapauden salliminen kaikkialla.)
• Yhteisön toiminta ja jäsenyys on avoinna kaikille sen arvot ja periaatteet hyväksyville ihmisille.
  (Riippumatta heidän etnisestä taustastaan, äidinkielestään, kansalaisuudestaan tai kansalaisuuttomuudestaan, asuinalueestaan, sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, vammaisuudestaan tai vammattomuudestaan, poliittisesta kannastaan tai poliittisen puolueen jäsenyydestään.
  
• Uskonyhteisön varsinaisiksi jäseniksi hyväksytään ainoastaan täysi-ikäisiä ja täysivaltaisia henkilöitä.
• Eri sukupuolia koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet.
  (Yhteisön johtotehtävät ovat avoinna yhtä lailla mies- kuin naisjäsenille ja
  johtohenkilöistä päätetään suljetulla lippuäänestyksellä yhteisön sääntöjen mukaisesti.)